sunnuntai 24. elokuuta 2014

Pellavamekko pikkuisen Elisan juhliin




Nyt on pakko opetella mekkojen käyttöä ja tehdä mekko itselleni, kun sain eräänä päivänä mielestäni tosi hyvän idean. Näin silmissäni 60-luvun tyylisen, a-linjaisen mekon, joka olisi hihaton ja jonka alla voisi pitää trikoopaitaa. Mekossa voisi olla jonkinlaiset taskut. Materiaali olisi tietysti pellavaa, koska sitä löytyy Työhuoneelta pakkatolkulla.
Ja mekkoa pääsisin vielä heti testaamaan, kun tiedossa oli pienen vauvan ensimmäinen juhlapäivä.




Minulla ei ole minkäänlaista luonnoskansiota, en omista hienoja värikyniä, enkä piirtele upeita kuvia lehtiöihin vaan todellisuudessa raapustan luonnokset muutamassa sekunnissa paperinnurkkaan, lehden valkoiseen marginaalireunaan, muistilappuihin ja mihin milloinkin läheltä löytyvään paperinpalaan. Tästä on seurauksena se, että muistilappuja ja papereita joutuu roskiin ja kyhäelmät katoavat vaan jonnekin : ) mutta ei hätää, ne ovat kaikki päässä, ainakin melkein... Näen jo muutamasta viivasta millainen vaatteesta tulee ja miten se kaavoitetaan, ehkä siksi en jaksa nähdä vaivaa näyttäviin luonnoksiin.

Mekkoon ajattelin heti voimakasta värikontrastia, jotain pystypalkkia. Suunnittelin taskuja, mutta niistä piti luopua, kun palkista olisi tullut liian leveä. Laskin palkin leveydeksi 2 cm kapeammaksi kuin on rintojeni väli. Kun palkki on kapeampi kuin sivupalat, niin kuvittelin näkymän hoikentavaksi.

Pääntie muotoitui lopulta loivaksi pystykaulukseksi, joka on 3 cm korkea. Kaavoitin sen aluksi muotokaitaleeksi, mutta laitoin kaavan yläreunaan väljyyttä, jotta muotokaitale/kaulus nousisi hieman pystyyn mekosta ja olisi enemmän kaulus, kuin muotokaitale. Valmiissa mekossa totesin, että olisi kuitenkin pitänyt laittaa yläreunaan vielä enemmän lisäystä, etenkin olan kohdalle.

 



Sitten oli seuraavana jännittävin osio eli väriyhdistelmien valinta. Koska kyseessä on syksy, niin halusin mekkoon jotain syksyistä ja jotain retroa. Ensin ajattelin mustaa ja punaista, mutta se olisi ollut liian joulu. Musta ja oranssi oli ok, mutta musta on minulla synkkä väri ja liian kova. Tyylikkäin vaihtoehto olisi ollut musta ja vaalean siniharmaa, mutta siitä puuttui se syksy. Lopulta ruskea/oranssi vaihtoehto kiinnosti eniten, vaikka en olekaan kovin innostunut ruskeasta. Oma ruskea pellavani onneksi on tosi tumma.







Väriyhdistelmää oli pakko päästä kokeilemaan heti kun olin leikannut kankaat! Loistovalinta. Sitten vain nopsaan tekemään. Huolittelin värisauman erikseen ja silitin saumanvarat auki, jotta mekon ulkopinta olisi tasainen. Kun pääsin sovittamaan mekkoa, niin liivimekkoidea saikin heti jäädä unholaan, kun musta trikoopaita mekon alla ei toiminut ollenkaan näissä väriyhdistelmissä! Eikä kyllä mikään muukaan väri.
Ei siis auttanut muu, kuin tehdä pienet hihat. Hihat ovat tosi lyhyet ja peittävät juuri sopivasti vain olkapään ja hieman kävivartta.
Tämä mekkomalli on ihanteellinen päärynävartaloiselle eli leveälanteiselle & pienirintaiselle naiselle. Usein vielä "päärynällä" on kapeat olat, joten nämä pienet hihat tavallaan leventävät hartialinjaa.

Viimeisenä vielä leikkasin mekkoon vuorin ja tässä vuorina on charmeuse-neulosvuori, joka on joustavaa, liukasta ja laskeutuu hyvin. Käytän melko paljon charmeusea vuorikankaana. Eurokankaasta ainakin löytyy mustana, valkoisena ja puuterina. Vuori on mekossa kiinni vain pääntieltä. Hihoissa ei ole vuorta.





Ja tässä mekko valmiina. Mekon yläosa on kokoa S ja alaosa melkein L. Mekon kanssa oli tummanruskeat melko peittävät sukkahousut ja mustat korkeat, kävelykenkätyyppiset ja pyöreäkärkiset avokkaat. Sain kehuja ja luultavasti tämä ei jää viimeiseksi mekokseni.



1 kommentti:

  1. Mekon livenä nähneenä täytyy todeta, että se on päällä vielä upeampi kuin kuvissa! :)

    VastaaPoista